Osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja

Osuustoiminta on maailmanlaajuista yritystoimintaa

Toimitus: Kari Huhtala & Sami Karhu

1. Osuustoiminta Suomessa ja maailmalla

Osuustoiminta on laajimmin omistettu yritysmalli Suomessa. Jäsenyyksiä on seitsemän miljoonaa, kun mukaan luetaan keskinäinen vakuutustoiminta: keskimäärin jäsenyyksiä on henkeä kohti kaksi, viljelijöillä neljä. Suomi on näin mitattuna maailman osuustoiminnallisin maa. Osuustoiminta yhdistää kestävällä tavalla ihmisiä ja sukupolvia. Osuustoiminnallisella yritystoiminnalla on suuri merkitys Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa.

Suomessa on yli kaksisataa tuhatta yritystä, joista runsaat 4000 on osuuskuntia. Osuuskuntia on lähes kaikilla toimialoilla. Erityisen vahvoja osuuskunnat ovat elintarviketeollisuudessa, pankki- ja vakuutusalalla, kaupan alalla, hotelli- ja ravintolatoiminnassa, polttoainekaupassa, metsäteollisuudessa ja kotieläinjalostuksessa. Osuuskuntia on infrastruktuuritehtävissä kuten sähkö-, tiedonsiirto- ja vesihuollon aloilla.

KUVA 1. Osuustoimintayritysten avainlukuja Suomessa vuonna 2015.

Osuuskunnat ovat monilla toimialoilla markkinajohtajia. Meijerisektorilla 96 % myytävästä maidosta tulee osuuskunnista. Lihasektorilla osuus on 85 % ja metsäsektorilla 39 %. Vähittäiskaupassa osuustoiminnan osuus on 46 % ja pankkialalla vajaa 40 %. Osuustoimintayritysten liikevaihto ja työllistävä vaikutus ovat merkittäviä. Arviolta 90 000 henkeä työskentelee maamme osuustoimintayrityksissä. Suomalaisten osuustoimintayritysten erityispiirteisiin kuuluu, että ne ovat varsin suuria Suomen kansantalouteen ja väestömäärään suhteutettuna. Maailman suurimpien osuustoimintayritysten joukossa onkin useita suomalaisia yrityksiä. Suomalaisille osuustoimintayrityksille on tyypillistä suoraviivainen liiketoimintasuuntautuneisuus ja käytännöllisyys liiketoiminnan organisoimisessa; fuusioita rakennetaan, osakeyhtiöitä perustetaan ja liiketoimintaa viedään myös pörssiin, jos se on tarpeen yrityksen kehittämiseksi ja jäsenistön strategisten intressien toteuttamiseksi.

Osuuskunta yleistyy henkilöstöomisteisena yritysmallina. Näitä pienosuuskunniksi kutsuttuja osuuskuntia on lukuisilla toimialoilla. Eniten niitä on asiantuntija- ja palvelualalla kuten konsultoinnissa, kulttuurialalla, viestinnässä ja markkinoinnissa. Uusia osuuskuntia perustetaan runsaat 200 vuosittain. Pellervo-Seura teki vuonna 2015 selvityksen pienosuuskunnista. Pienosuuskunniksi luetaan alle 10 miljoonan euron liikevaihdon osuuskunnat. Seuraava kuva kertoo niiden jakauman toimialoittain.


KUVA 2: Pienet (alle 10 milj. liikevaihto) osuuskunnat toimialoittain.

Osuuskunta on yleinen yritysmuoto kaikilla mantereilla. Osuuskunnat työllistävät noin 250 miljoonaa ihmistä. Liikevaihtoa niillä on 2000 mrd euroa. Osuustoimintaa saatetaan pitää kehitysmaiden yritysmuotona mitä se osaltaan onkin. Useissa kehitysmaissa osuuskunta on tehostanut ruuan hankintaa ja parantanut infrastruktuuria. Harvemmin ajatellaan, että osuuskunta on kilpailukykyinen ja yleinen yritysmuoto myös kehittyneissä maissa. Suurten ns. G20-maiden väestöstä noin 12 % työllistyy osuuskunnissa.

 

2. Osuustoiminnan periaatteet ja strategiset painopisteet

Osuustoimintayritysten toiminnan välttämätön perusta on toiminnan tarkoituksesta nouseva arvopohja. Tärkeä osuustoiminnan arvo on kaikkea toimintaa siivittävä rehellisyys. Se rakentaa luottamuksen jäsenten, johdon ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Luottamuksen varassa osuuskunta voi kehittyä ja kasvaa. Rehellisyys liittyy läheisesti muihin eettisiin arvoihin avoimuudesta, yhteiskunnallisesta vastuusta ja muista ihmisistä välittämisestä.

Osuustoiminnan perusarvot demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus liittyvät yhteen. Ne perustuvat ihmiskäsitykseen, jossa kaikki mahtuvat mukaan; kaikkia kuunnellaan, tarvitaan ja arvostetaan. Kaikilla on yhtäläinen sananvalta ja jokainen saa oikeudenmukaisen osan syntyneestä hyvästä. Arvot korostavat ihmisen keskinäistä sidosta ja vastuuta. Omatoimisuus ja omavastuisuus korostavat ihmisten tarmokkuutta ja ahkeruutta järjestää elämänsä; talouselämässä mikään ei tule ilmaiseksi ja kaikki hyvä tarvitsee ponnistelua.

KUVA 3: Osuuskunnan arvopohjaisen johtamisen kerrokset.

Osuustoiminnan periaatteet ovat keinoja toteuttaa osuustoiminnan arvot käytännössä. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys kaikille sukupuoleen, rotuun, kieleen, poliittiseen katsantokantaan tai uskontoon katsomatta merkitsee, että mukaan pääsevät kaikki, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluita ja sitoutuvat yhteisiin velvoitteisiin. Demokraattinen jäsenhallinto kanavoi jäsenten äänen yrityksen päätöksentekoon. Jäsenten taloudellinen osallistuminen merkitsee, että kaikkien jäsenten on velvollisuus osallistua liikeyritykselle välttämättömän pääoman kartuttamiseen. Itsenäisyys ja riippumattomuus korostavat, että osuuskunta on jäsenten oma yritys. Koulutus, oppiminen ja viestintä korostavat, että osuustoiminta tarvitsee kehittyäkseen jatkuvaa tietojen ja taitojen syventämistä sekä osuustoiminnan idean avaamista jäsenistölle. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö painottaa osuustoimintaliikkeen yhdessä tekemisen merkitystä. Se ulottuu paikallistasolta kansainvälisiin globaaleihin yhteistyöverkostoihin. Vastuu toimintaympäristöstä korostaa, että osuustoimintayritys ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan sen toiminnalla rakennetaan yhteistä elinpiiriä.

Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema taloudellista toimintaa harjoittava yritys. Lähtökohta on jäsenten tasa-arvoinen yhteistyö. Tarkoitus on tukea jäsenten taloutta siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluja. Varojen sijoittaminen yritykseen ja mahdollisimman korkean tuoton saaminen niille ei ole pääasia. Päätösvalta on yleensä jäsen ja ääni –periaatteella. Säännöillä äänivaltaa voidaan kuitenkin porrastaa. Jäsenmäärä ja pääoma ovat etukäteen määräämättömät. Osuuskunta voi toimia myös yksijäsenisenä. Osuuskunnassa ei ole minimipääomavaatimusta (osakeyhtiössä 2.500 €, v. 2016).

YK julisti vuoden 2012 historian ensimmäiseksi Kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi. Maailmanjärjestö katsoo, että osuustoiminnalla on tärkeä merkitys yhteiskuntien taloudellis-sosiaaliselle kehitykselle. Tavoitteena on lisätä osuustoiminnan tunnettuutta, rohkaista ihmisiä toimimaan osuuskunnissa ja kannustaa hallituksia rakentamaan suotuisa toimintaympäristö osuustoimintayritysten perustamiselle ja kehittymiselle. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Samalla avattiin myös osuustoiminnan kehityksen vuosikymmen. Tavoitteena on saavuttaa asema maailman nopeimmin kasvavana yritysmallina vuosikymmenen lopulla. YK:n pääviesti tiivistyy neljään kohtaan: osuustoiminta on menestyvää liiketoimintaa, osuustoiminta on arvopohjaista yritystoimintaa, osuuskunnat ovat innovatiivisia ja osuuskunnat ovat jäsentensä ohjauksessa.

3. Osuuskunta yritysmuotona

Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenilleen etuja, jotka syntyvät osuuskunnan tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Hyöty osuuskunnasta tulee siten osuuskunnan palvelujen käytön kautta. Tässä se poikkeaa osakeyhtiöstä, jossa hyöty omistajalle tulee sijoitetun pääoman kautta. Siellä päätarkoitus on maksimoida voitto ja sitä kautta kasvattaa osakkeiden arvoa ja jakaa osinkoja. Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltä käsin määräämättömät. Osuuskunta, käytännössä sen hallitus, voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Tässä suhteessa yritysmuoto on joustava.

Osuustoiminnan arvot ilmenevät yrityksen demokraattisessa päätöksenteossa ja tasa-arvoisissa työtavoissa, joilla on jäseniä motivoiva vaikutus. Vähäiselläkin pääomalla pääsee liikkeelle, mikäli toimiala ei vaadi suuria pääomia. Osuuskuntalaissa ei ole minimipääomavaatimusta. Yhdessä yrittäen pienennetään jäsenkohtaisia kustannuksia, mikä pienentää yrittämisen riskiä.

Osuuskunta voi ottaa uusia jäseniä, jäsenyys on vapaaehtoinen ja osuuskunnasta voi erota. Siitä voidaan myös erottaa. Toiminnan tulos jaetaan yleensä jäsenille siinä suhteessa, kuin he ovat käyttäneet osuuskunnan palveluja. Jäsenillä ei ole henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan veloista, ellei säännöissä ole määrätty lisämaksuvelvollisuudesta.

Osuuskunnan toimintaa ohjaavat osuuskunnan omista lähtökohdista kirjoitetut säännöt ja osuuskuntalaki.

On tärkeää havaita, että osuuskunta on rajatun vastuun yhtiömuoto: Osuuskunnan jäsen vastaa yrityksen sitoumuksista vain osuusmaksullaan, ellei säännöissä ole edellytetty lisämaksuvelvoitetta. Käytännössä lisämaksuvelvollisuus on harvinainen. Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle, jollei osuuskunnan säännöissä toisin määrätä. Nettovarallisuus voidaan jakaa jäsenille, jos osuuskunta puretaan. Säännöissä voidaan määrätä, että ylijäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet.

Osuuskunnilla on kaksoisluonne. Ne ovat yhtä aikaa liikeyrityksiä ja jäsentensä yhteisöjä. Molemmat puolet pitää olla tasapainossa: osuuskunnan talous ja toiminta tulee olla jäsenten näkökulmasta ensiluokkaista, mutta samaan aikaan jäsenistön tulee tuntea osuuskunta omaksi niin, että osuuskunta täyttää jäsenistön siihen kohdistuvat taloudelliset ja sosiaaliset odotukset. Osuustoimintayrityksellä tulee olla aitoja kilpailuetuja, joiden avulla se voi tuottaa jäsenetuja.

 

KUVA 4. Osuuskunnan kaksoisluonne – samaan aikaan yritys ja yhteisö.

Osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko. Tästä päätöksenteon periaatteesta voidaan osuuskuntalain mukaan poiketa sääntömääräyksellä porrastamalla äänioikeuksia eri jäsenryhmien kesken. Jäsenen äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kymmenkertainen toisen jäsenen äänimäärään verrattuna (osuuskuntalaki 2014). Sellaisissa toisen asteen osuuskunnissa, joissa jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta poiketa vapaasti ilman rajoitteita.

 

 

4. Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa

Keskinäistä yhtiömuotoa esiintyy vain vakuutusyhtiöissä ja vakuutusyhdistyksissä. Vakuutuksen ostaminen keskinäisestä vakuutusyrityksestä tuottaa automaattisesti jäsenyyden. Erillistä pääomapanoksen sijoittamista ei tarvita. Vakuutusyhtiön jäsenyyttä ei erikseen haeta kuten osuuskunnissa. Asiakasomistajien äänivalta ja vastuu jakautuvat heidän maksamiensa vakuutusmaksujen suhteessa. Muutoin jäsenyys muistuttaa osuuskunnan jäsenyyttä. Vakuutuspalvelun käyttäjä on vakuutusyhtiön jäsen tai omistaja. Jäsenet valitsevat omistajahallinnon, joka ohjaa ja johtaa yhtiötä.

Euroopan vakuutusyhtiöistä noin 60 prosenttia on keskinäisiä ja ne saavat kaikista vakuutusmaksuista kolmanneksen.  Keskinäiset ja osuustoiminnalliset toimijat lisäävät liike-elämän monimuotoisuutta. Keskinäinen vakuutustoiminta nojaa voimakkaasti paikallisuuteen ja alueellisuuteen. Vahva asiakasosaaminen, henkilökohtainen palvelu ja ripeä korvaustoiminta ovat asioita, joita vakuutuksenottajat arvostavat. Keskinäisen vakuutusyhtiön asiakkaalle on tärkeää, miten hänen toiveisiinsa vastataan.  Asiakkaiden omistama keskinäinen yhtiö on erityisasemassa, koska asiakkaat ovat myös omistajia ja voivat vaikuttaa yrityksensä toimintaan.

Keskinäisyys ei sinänsä tee yhdestäkään vakuutusyhtiöstä muita parempaa. Tärkein tavoite tulee olla mahdollisimman hyvien ja edullisten palveluiden tuottaminen asiakkaille.

Keskinäisellä yhtiöllä ei ole osakasta, joka vaatisi itselleen omaa osaansa yhtiön voitosta.

Voitonjako tapahtuu antamalla vakuutuksenottajille maksualennuksia tai –palautuksia tai maksuttomia lisäetuja.